Kylläpä viime postauksesta on taas vierähtänyt paljon aikaa. Meillä täytetään pian jo 10kk ja se on ikä, jota odotan tällä hetkellä eniten. Silloin nimittäin saa tarjota maitotuotteita, lukuunottamatta itse maitoa.
Seuraava neuvola on vasta 1-vuotiaana, joten mitään tarkkoja mittoja meillä ei tällä hetkellä ole. Kotivaa'alla ollaan poikaa välillä punnittu ja huimat 10 kiloa on jo täynnä. Ollaan siirrytty pikkuhiljaa enemmän sormiruokailun pariin ja poika popsiikin mieluiten vihanneksia todella hyvin. Puuro syödään lusikalla ja sitä menee hurjia määriä, ihan kuin isällään tämän ollessa pieni.
Joka päivä poika kehittyy lisää ja oppii jotain uutta. Brio kärryn kanssa poika kävelee kotia ympäri joka päivä ja nyt vain odotellaan, että päästään ulos jatkamaan kävelyharjoituksia.
Imetän edelleen, joka on mulle todella suuri asia. Niin monet kyyneleet olen asian takia vuodattanut, kun olen pelännyt että imetys loppuu ilman mun tai pojan päätöstä, mutta yhä pärjäillään. Öisin poika syö vieläkin kaksi kertaa ja niistä, tai ainakin toisesta kerrasta, yritetään päästä eroon heti, kun mun jaksaminen antaa vähänkin myöden.
Poika siirtyi pari viikkoa sitten siskon kanssa samaan huoneeseen ja yöt rauhoittuivat huomattavasti. Enää herätään ainoastaan syömään. Vielä kun sisko malttaisi antaa pikkuveljen nukkua aamuisin pidempään.
Täällä me eletään päivä kerrallaan ja tällä hetkellä odotan sormet kaikki mahdolliset ristissä, että saisin viimeistään tiistaina erittäin toivotun sähköpostiviestin, joka muuttaisi meidän elämää jälleen parempaan suuntaan. Siitä lisää ensi viikolla, oli lopputulos sitten mikä tahansa.
Ihanaa alkavaa viikkkoa kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti